Miten voikaan juna liikkua näin pehmeästi, etenkin kun mun netti tökkii näin kovasti. Hartwall Areena, kilpailevat vesipisarat. Tänään on kolmastoista päivä ja voinko sanoa rakastavani elämää?
 
Klaukkala - Helsinki - Tampere - Jyväskylä - Karstula - Piispala; reitti selvillä. Kunpa olisikin. Kävin aamulla Kumpulassa tekemässä matematiikan pääsykokeen. En todentotta ollut ehtinyt valmistautua yhtään, ainakaan paljon yhtään, ja menin kokeeseen pienoisessa stressissä. Journalistiikka meni jo penkin alle ja nyt mun ensi vuoden yliopistoura riippuu täysin tämän aamun suorituksesta. Onnekseni voin todeta, että tällä kertaa tein kaikkeni. Toivottavasti se riittää. En osannut laskea odotusarvoa, joten en uskalla laittaa kovin suurta arvoa tälle odotukselle. Täytyy vain toivoa parasta - mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
 
Vaikka olen matkalla riparille töihin, musta tuntuu kuin mulla olisi alkanut loma.