Viikko alkaa (onneksi) olla jo loppu ja se on kyllä ihan kiva.

Rankkaa se ainakin on, kun koulu taas on jatkunut loman jälkeen. Keskiviikkoa, eli ensimmäistä koulupäivää edeltävänä yönä nukuin ruhtinaaliset kolme tuntia ja siitä on pikkuhiljaa unirytmi alkanut taas muuntua tavallisen suuntaan. Ei välttämättä hyvä asia, sillä vähän reilun kuuden tunnin yöunilla ei pitkälle pötkitä.

Torstaina, eli siis eilen, oli ihanan energinen päivä. Se on ainakin hyvä puoli huonosti nukutussa yössä, että seuraavana yönä se uni varmasti tulee. (Paitsi poikkeustapaukset, kuten koeviikko, stressiviikko, kamala kouluviikko, tavallinen kouluviikko, sekä lähes kaikki muut viikot ilman lomaa.) No, uni kuitenkin tuli ja torstai oli todellakin toivoa täynnä. Sain jopa illalla tehtyä yhden fysiikan tehtävän oikein, mikä on ihme! Olin siitä niin innoissani, että jaksoin jopa hehkuttaa sitä koulussa. Fyssan tunnin sitten lopulta saapuessa sain tietää, että olin tehnyt tehtävän numero 22, vaikka läksynä oli 23. Haha, en oikein osaa.

Tänään ei oo ollut niin kiva päivä. Aamulla meinasin nukahtaa enkun tunnille (enkussa ei oo mitään vikaa, vaan se on perjantaissa se vika), ja muutenkin oli vähän masentava päivä. Ja päivää ei todellakaan parantanut se, että bussi seisoi Hämeenlinnanväylällä yli 20 minuuttia onnettomuuden takia. (Oli kamalan näköinen onnettomuus, ja justiin luin Ilta-Sanomien sivuilta, että yksi kuoli. :( ) Ja nyt datailen kirjastossa siis.

Harmittaa hieman, että Jen from Germany ei ole vielä vastannut mun sähköpostiin. Ollaan tässä meilailtu jo aika kauan ja joka päivä on tullut yksin viesti. Ehkäpä se tulee vielä myöhemmin, toivottavasti iskällä on kone mukana.

Ja mitäs mä meinaan tehä perjantaina? En mitään.
Hang with Edward Cullen, eli Eclipsen lukua on varmasti vuorossa.

Nyt mun koneaika loppuu, joten täytyy mennä.
Heips.