np. Relient K - Faking my own suicide

Mä en vaan ole jaksanu/viittiny/kehdannu/muistanu/halunnu/ehtiny kirjoittaa, joten pyydän anteeksi rakkaat lukijat ja minä itse. Eli ehkä huomaatte, että mä olen palannu takasin kouluun.

Mä olen aloittanut mun tän vuoden hullun ahkeroimisen vielä hullummin kuin koskaan ennen. Mulla on enemmän kurssejä ja vielä vähemmän vapaa-aikaa ja sitäkin vähemmän aikaa ja energiaa mihinkään muuhun. "Hei tyttö, ottaisit vähän rennommin." Joo joo, kuultu on jo. Mutta kun mä rakastan koulua.

Siitä on jo näiden muutaman kouluviikon jälkeen tullut mun kolmas koti (mullahan on jo siis valmiiksi kaksi kotia, you know). Mä vietän siellä päivittäin kutakuinkin kahdeksan tuntia, kasista neljään. Joinakin harvoina mukavina päivinä saatan palata kotiin vasta, kun muut ovat jo nukkumassa. Tällasiä on just noi ooppera- ja teatteriretket, joita meijän koulussa oikein urakalla suositaan. Tämänkin jakson aikana olen jo ehtinyt käydä oopperassa katsomassa Andrea Chènierin. Tiedossa on vielä ainakin yksi teatteri, Kuninkaan kädet muistaakseni Kansallisteatterissa.

Mulla on niin monta ihanaa kurssia nyt. Musiikkia, ihanan rentoa; bilsan kolmoskurssi, ympäristöekologiaa, josta on liikaa hommaa ja retkiä, mutta ne kaikki on aika ihania juttuja; äikkää; enkkua erittäin osaavan opettajan johdolla ja matikkaa, johon mä rakastun joka tunnilla uudestaan. Tietysti mulla on vielä yhteiskuntaoppia, jonka opiskelemissa mua innostaa eniten meidän i-ha-na miesopettaja ja uskonnon kirkkohistorian kurssi, joka on mielenkiintoista ja vielä hauskempaa, kun aika suloinen nuori mies siitä kertoo. Ja sitten fysiikkaa.

Fysiikka... Miten joku aine voi olla niin, argh... Mutta nyt on mun on pakko kertoa teille ilouutinen: mä lopetin fysiikan! Mulla on nyt menossa neloskurssi ja käyn vielä vitosen. Sitten se on ohi. Kokonaan loppu. (Tää on mun tapa ehkäistä sikainfluenssaa: mä lopetan kärsimisen.) Tällä päätöksellä mä kai käytännössä päätin olla menemättä lääkikseen ja suunnata osaamistani enemmän farmasiaan päin. Ja oikeestaan myös teologiseen, koska otin yhden kurssi uskontoa lisää.

(Mun urasuunnitelmat on muuttunu. Musta tulee pappi tai farmaseutti/proviisori. Että silleen.)

Mutta takaisin aiheeseen. Mun viime viikko on ollut ihana. Kiireinen, mutta ihana. Mä olin ekaa kertaa uusintakokeessa, mutta en uusimassa, vaan tekemässä hissan, jonka kesällä tentin, kokeen. Nyt on kuulkaas ensimmäinen ja toinen maailmansota hallussa paremmin kuin koskaan ja tietysti kaikki muutkin kansainväliset suhteet. Mä olen tavallaan aika hyvä opiskelemaan itsenäisesti, vaikka kesällä en saanutkaan mitään aikaan. Pääasia oli, että sain kokeeseen mennessä luettua kaiken tarpeellisen.

Liityin myös kuoroon. Mä olen sopraano ja me lauletaan jotain musikaalibiisiä. Mun oli pakko mennä, vaikka siihen meneekin mun kaikki vapaa-aika (= muutamat ruokavälkät). Se on niin kivaa.

Keskiviikkona kävin seurakunnan syyskauden avajaisissa. Siellä oli taas aika monta uutta isoseks haluavaa ja mä olin todellakin vanhimmasta päästä. Mun piti vetää yks leikki ihan tosta vaan, ilman mitään kunnollista varoitusta ja hyvin se meni. Let me see you funky chicken.

Eilen mä lopetin koulun vähän aikaisemmin kuin yleensä ja me mentiin Piian ja Marian kanssa leffaan kattomaan Haarautuvan rakkauden talo. Se oli just täydellinen leffa rankan viikon jälkeen ja oikeastaan siinä leffasalissa istuessani ja popsiessani puoli kiloa karkkia kaksin käsin ajattelin, että on aika ihanaa. Siis ihan kaikki.

Kotiin päästyäni siellä ei ollut ketään. Porukat oli menny tontille. Mua hälyteltiin sinne kans ja kohta puoliin löysin itseni raahaamassa melkein kokonaisia haapoja pitkin meijän tulevaa alakertaa. Pääsin seisomaan omaan huoneeseeni ja oli aika mukavaa huomata, että ite voi ainakin jollain tasolla edistää sitä talon rakentumista. Ja myös kuluttaa ne puol kiloa karkkia mun masusta pois.

Mä olen muuten alkanu harrastamaan sauvakävelyä! Haha. Mä olen kaksi kertaa käynyt jo, toisen yksin, toisen Hennan kanssa. Se on kyllä mahtava laji. Aion kyllä jatkaa, jos vaan ehdin. Ja ensi viikolla jatkuis joogakin.

No mutta, nyt täytyy lopettaa, koska mun pitäis olla tunnin päästä kirkon pihassa lähdössä Tampereelle Ristirockiin, ja mä olen vasta noussut sängystä. Joten, ei muuta kuin...

...Heips.

np. Relient K - High of 75

ps. Kylläpä helpotti. Ihan kuin kaikki kiireet ois nyt siirretty nettiin. Teijän vastuulle.