Toinen ja samalla viimeinen tet-viikko lähti käyntiin. Oli harvinaisen puuduttava päivä apteekissa. Viime viikolla sain tehdä kuulemma epänormaaleja tettiläisen hommia, mutta nyt ollaan nähtävästi takaisin alkuperäisessä suunnitelmassa. Ohjelmassa oli nimittäin tänään paperin silppuamista ja salmiakin pussittamista.

Väsyttää. Mummi käski mennä ulos, että virkistyy, mutta tuonne vesisateeseen ei kukaan täysjärkinen mene vapaaehtoisesti. Tai ei siellä kunnolla sada. Tihuttaa semmosia inhottavan kylmiä ja pisteleviä pisaroita, tai joltain sumun tapaiselta se näyttää. Kotimatkakin oli jo tuskaa, vaikka ei ollut edes mitkästi matkaa.

Nyt ei ole oikein mitään mielekästä tekemistä, kun ei ole koulua. Voisihan sitä tehdä läksyjä varastoon ja lukea kokeeseen, mutta ei jaksa. Ei yhtään huvita, kun tietää, ettei se oikeasti kuulu tälle viikolle. Ja selkäkin on niin saamarin kipee. Sen siitä naksuttelusta saa. Nikamat on varmaan pois paikoiltaan, ainaki siltä tää kipu tuntuu. Pitäis varmaan tehdä enemmän lihasliikkeitä, kun ei jaksa pysyä selkä suorana.

Äh, täytyy mennä jonneki tekemään jotain. Ei tässä jaksa olla.