Mä olen eksynyt suolle, suohon. Onpa raskas olo - vaikka nythän sen vasta toden teolla pitäisi helpottaa. Huomenna ovat kirjoituksen viimein ohi eikä musta kuitenkaan tunnu yhtään sen kevyemmältä. Mun kumisaappaat ovat täynnä limaisuutta ja mä uppoan tälle loppumattomalle jängälle.
 
Muistin tänään, että tällainen fiilis on olemassa. Alakuloa - en usko että tämä on sitä. Olen vain tajuttoman väsynyt ihan koko ajan. Missä on ylitsepursuava riemu, kimittävä ylisosiaalisuus ja ryöpsähtävä hehkutus? Haluan olla yksin, mutta mua ei vaivaa sosiaalinen krapula. Kirjoittaminenkaan ei suju. Jotain puuttuu. Mä olen jumissa.