np. LMFAO - I'm in Miami

Oi ihanaa, viimenen koe niistä kaikista kolmesta on vihdoinkin takana, ja nyt olisi tiedossa tämän illan lisäksi vielä kolme päivää, jolloin ei tarvi ajatella yhtään mitään! Sopii mulle aivan täydellisesti.

Nää lauantaikoulupäivät on siitä vähän jänniä, ettei sitä lauantaifiilistä ehi saavuttaa ikinä yhtään ja sitten yllättäen tupsahtaakin sunnuntai jo eteen, vaikkei viikonloppua ole varsinaisesti edes ollut. Ja nyt on ihan perjantaifiilis. Tosi hämmentävää. 

Saksan koe meni ihan uskomattoman hyvin! Pakko kai se on uskoa, että sanojen pänttäämisestä on jotain todellista hyötyä. Kerrankin päätin koittaa tän väitteen todenmukaisuuden käytännössä. Suosittelen kaikille. Eikä "pänttääminen" ole edes hirveetä. Nyt tekis mieli vaan jatkaa saksan parissa, vaikka koeviikko on ohi. Uskomatonta, miten helpolla selvisin tällä koeviikolla. Kauhulla odottelen uusintakuulustelupäivää, jolloin mua odottaa kemia, joka pääsiäisreissun takia jäi välistä ja sitten tietysti viimeinkin sen mantsa, jota ihan oikeasti olen yrittänyt tenttiä jo vuoden. Ehkäpä tällä kertaa saisin homman hoidettua...

Kokeen jälkeen tehtiin jotain kivaa, mentiin nimittäin Marian ja Hanniksen kans Yodalle kattoo leffaa. Yritettiin metsästää yhtä leffaa, Mustesydäntä, jota ei löytynyt edes Makuunista ja lopulta päädyttiin Anttilaan, jossa saatiin kuulla karu totuus: "Sitä leffaa ei oo myyty tänä vuonna yhtään, mutta niitä pitäis olla meidän varastossa. Ne on varmaan jossain perällä, joten ettimisessä voi mennä aika kauan." Joo, no laatuleffojahan me aina katotaan. Päädyttiin sitten valitsee Sideways, joka löytyi Yodalta ihan omasta takaa.

Reilu tunti saatiin katottua ennen kuin ymmärrettiin lopettaa. Se oli kauniisti sanottuna aika hidastempoinen, mutta voisin kyllä hyvin kattoa sen vaikka joskus yksin kotona. Se ei ollu yhtään sellanen "nyt loppu koeviikko"-leffa. Se oli enemmän sellanen, mihin pitää paneutua, eli sen voi katsoa yksin himassa angstatessaan. Ainakin huomaa oman elämänsä olevan kivaa.

Sitten tulin kotiin ja nyt olen tässä. Monan piti tulla tänne tänään pitkästä aikaa, mutta se taisi feidata. Ehkä saan siis viettää illan ylhäisessä yksinäisyydessäni. Olisipa se nyt kivaa, on vähän sellanen olo. Voisin lukea jotain. Ehkä aloitan mantsan opiskelun! NOT. Voisin katella telkkaria ja laulella karaokea. Ehdottomasti nyt jotain rentoa ja sellasta, missä ei paljon päätä tarvi välttämättä käyttää. Ihanaa.

Btw, en voi nyt olla mainitsematta, miten täydellisen vertauksen keksin saksan kokeessa! Kirjotin aineen, jossa vertailin lukemisen ja telkkarin kattelemisen paremmuutta, ja jostain mun syvältä sisimmästäni kumpusi yllättävä ymmärrys, miten telkkarin kattominen on kuin ravintolassa syöminen: kaikki on valmiina, eikä tarvi edes tiskata. Lukeminen puolestaan on kuin kotiruokaa: sen eteen täytyy nähdä vaivaa, mutta se on vaan niin paljon parempaa. (Vähän oli kirjoittaessa nälkä, ehkä arvaatte.) Ainakin mun aineessa tällä kertaa oli jokin "syvällinen" ajatus, mutta miettikääpä, kun mä ton väänsin saksaksi... Toivottavasti Frau Bär ymmärtää edes osan mun ajatuksista.

Taidan nyt lähteä vyörymään pois koneelta, etten ihan koko illaksi jumitu tähän. 

:)