Hohhoi. Ihana olo, vaikka väsyttää vaan ihan vähän liikaa. Oli niin hauska viikonloppu. Tai no torstaistahan se jo alkoi.

Torstaina koulun jälkeen oli viimeiset pakkaukset menossa. Oli kiire päästä kotiin, koska iskä sanoi tulevansa viimeistään puoli neljältä, että päästäisiin ajoissa perille Tahkolle. Jostain vieläkin tuntemattomasta syystä se tulo kuitenkin venyi puoli viiteen melkein. Lopulta saimme pakkauduttua autoon, minä ja iskä etupenkille, Henna, Santtu ja Inka takapenkille. Sitten lähdettiin.
 
Muistaakseni tunti ajettiin ennen kuin pysähdyttiin syömään. Anne, Jonttu ja Eira tulivat hetken myöhemmin ja syötiin yhdessä. Sitten taas matka jatkui peräkkäin ajellen. 
 
Juvalla pysähdyttiin kauppaan, ei nimittäin millään olisi ehditty Kuopioon asti, kello läheni yhdeksää jo sitä tahtia. Kaupan jälkeen matka jatkui ilman keskeytyksiä Tahkolle asti.
 
Yhdentoista aikaan iskä haki avaimen mökkiin ja sitten hyödynnettiinkin minun upeita kartanlukijan lahjoja. Päästiin oikealle tielle ja siihen loppuivat iloisemisen aiheet. Pimeän hiekkatien varrella ei ollut kuin keskeneräisiä taloja. Siinä, missä minun mukaani piti olla meidän mökkimme, seisoi rakentamisvaiheessa oleva mökki (tai paritalon puolikas), jossa oli pressut ikkunoissa ja etuoven edessä ei ollut portaita.
 
Ei se varmaankaan tää oo. Jatkettiin matkaa. Tie ei ollut pitkä ja pian päästiin sen päähän. Hieno paritalo, kaksikerroksinen, muttei vaalea, kuten meidän mökkimme esitteen mukaan oli. Iskä päätti kääntää auton talon pihassa, mutta se taisi olla virhe. Pimeässä se ei huomannut kukkapuskia ja sitä ympäröivää pehmeää maata. Kohta oltiinkin nostamassa ja työntämässä autoa pois mutakuopasta.
 
Päästiin lopulta mökkiin (se oli kuin olikin sen saman tien varrella...), laitettiin sängyt, syötiin iltapalaa ja loppu ilta vain oltiin ja ihmeteltiin.

Perjantaina aamupalaksi puuroa. Viime puurosta olikin aika kauan aikaa. Kahden maissa lähdettiin Tahko Spahan vähän uiskentelemaan ja pari tuntia oltiin siellä. Paikka oli pienempi kuin kukaan luuli, mutta oli kivaa.
 
Illalla mentiin keilaamaan. En ollut ennen keilannut. Ei ollut edes kovin vaikeeta, jo neljännellä heitolla kaato. Hihi. Meillä oli kaksi rataa, toisella keilas iskä, Santtu, Anne ja Jonttu, ja toisella minä, Henna, Inka ja Eira. Niitten toisten puolesta en tiedä, mutta meillä Inka voitti ja mä tulin toiseksi. Aika hyvin pärjäsin, vaikka ei ollut yhtään aikasempia kokemuksia. Älkää repeilkö.
 
Keilaamisen jälkeen pelattiin jotain peliä, en muista sen nimeä, en edes osaa selittää mitä siinä tehtiin. Olin Annen kanssa, ja oli siinä jossain vaiheessa myös Jonttu ja Inkakin, ja toisessa joukkueessa oli iskä ja Santtu, jossain vaiheessa Hennakin. Noh, kuitenkin siihen sisältyi loppuvaiheessa banaaneja ja kirsikoita.

Lauantai oli samanlainen päivä kuin perjantai, jopa aamupuuroa myöten. Illalla tosin pelattiin Skandaalia ja jotain muuta peliä. Skandaalissa oli ihanaa olla päätoimittaja, se musta tulee ihan selkeesti isona. Henna ja Inka lauloivat Singstaria ja me kuunneltiin pelatessa. Paistettiin takassa makkaraa (paitsi minä ja Eira ei paistettu, ei tykätä) ja syötiin leipää (paitsi en syönyt, kun ei ollut nälkä). Puoli kolmen aikaan yritettiin mennä nukkumaan, mutta sitten marttojen oli pakko kokoontua Hennan ja Inkan huoneessa. Kolmen aikaan pääsin muistaakseni nukkumaan.

Sunnuntaina meidät herätettiin puoli kahdeltatoista. Puoli tuntia oli aikaa valmistautua ennen mökin luovutusta. Ehdin hyvin syödä, pestä naaman ja meikata, vaikka normaalisti kotona siihen menee reilusti yli 45 minuuttia, paitsi että silloin en ehdi syödä. o.O
 
Kotiin päin ajaminen oli yhtä tuskaa. Jouduin istumaan takapenkillä lauantain keilakisan häviön johdosta. Keskipenkki oli ainoa vaihtoehto, missä ei tullut paha olo. Hennan ja Santun välissä oli kamalaa istua, oli tosi ahdasta ja piti istua melkeinpä polvet suussa. Kuopiossa jo pysähdyttiin kahville ja sen jälkeen matka jatkui Juvalle asti. Matka meni neuloen, aika pitkälle oon päässyt jo villapaidan kanssa.
 
Seitsemän aikoihin oltiin vihdoin kotona. Joka paikka ihan puutunut. Sitten nopeasti vaan iskältä haettiin koulukirjat ja muut tavarat, mitä tarvi ja taas liikkeelle, äitille.

Siinä se oli. Ihanaa oli. Laskettelumatkahan se alunperin piti olla, mutta ei ollut lunta niin minkäs teet. Mielellään menisin kyllä uudestaankin.
 
Heips nyt.