Me pidämme paljon yövalvojasta
Me pidämme paljon yövalvojasta
Me pidämme paljon yövalvojasta
ja me valehtelemme myös paljon

Voiko mikään olla mukavampaa kuin aloittaa työt kuuntelemalla juuri mua varten keksityttyä biisiä? Ei varmankaan, varsinkin kun kysessä on näin hempeä ja tunnetta sisältävä kappale. Kiitos tästä, huoneen 5 pojat!

Eilen tuntui aluksi todella vaikealta saada ihmiset kuriin. "Auktoriteetti, mikä se on?" kysyin itseltäni ehkä liiankin monta kertaa. Olin kai kuitenkin tarpeeksi tuima, sillä leiriläiset jaksoivat riehua vain tunnin ja sen jälkeen hiljeni. Kunnes kuului terävä piipitys.

Voi tätä tuuria! Miten ihmeessä voi tulla palohälytys juuri, kun kaikki alkoi sujua? Kukaan, edes minä, ei ensiksi edes ymmärtänyt, että kyseessä on palovaroitin. Pian kuitenkin majoitusrakennukseen riensi puuskuttava emäntä, joka toi ilosanomaa vikahälytyksestä. Jipii, kaikki vielä ihan turhan takia! Hetken käytävässä vallitsi avoin sekasorto, mutta kohta sain ajetuksi pienet palleroiset takaisin koloihinsa. Ja ihmeellistä: vartissa oli jälleen hiljaista!

Loppuyö oli ihana. Ei höpötystä, vain pari liikkujaa, eikä mitään ihmeellistä. Lueskelin päivän Hesaria, söin luumuja ja kuuntelin hyönteisten pörräystä. Tietysti ajatukset pyörivät myös yhdessä iloasiassa, nimittäin uudessa pikkuihmisessä, joka putkahti eilen maailmaan. Ai miten ihanaa!!

Tänään olen taas saanut kulutettua päivääni jotenkin kummallisen nopeasti tekemättä yhtään mitään erikoista. Olen mä vähän uinut ja lukenut (hömppää, en mitään tarpeellista), mutta juuri muuta en olekaan sitten keksinyt. Tää todellakin vaikuttaa lomakodilta: ruokaa on tarjolla aina tarvittaessa eikä tarvitse muuta tehdä päivällä kuin lorvailla. Yölläki - no, ei tämä paljon eroa siitä, kun ennen jouduin komentamaan Hennaa ja Inkaa.

Mä olen kuitenkin selviytynyt voittajana näistä kahdesta viime yöstä. Meillä on tällä leirillä käytössä sellaiset positiivuuskämmenet, eli ekana päivänä sormiväreillä tehtiin A4:selle oman käden kuva ja kuvat laitettiin seinälle. Nyt jokainen saa kirjoittaa jotain positiivista kämmenen ympärille käden omistajasta. Viime yö oli ilmeisesti käänteentekevä, sillä tämän aikana mun paperiin on satanut kommentteja. 

"Nätti"
"Kiva :)"
"Kestä kuin mies! :D"
"Kiva vika yö? :>"
"Mukavaa yöseuraa! <3 t. Tontut" (huoneen 5 pojat)
"Rento vahti"
"Osaa olla kilttikin"

Ehkä ensi yönä laulun sanat ovat jo hieman muuttuneet? Toivottavasti.

PS. "Osaa olla kilttikin"? Haha, onko oletusarvo se, että mä olen ilkeä ja kamalan kireä? No tietty, mutta siis oikeesti, osaan olla kilttiKIN?! Haha.