Näemmä Helmen horoskooppi taas tietää jotain. Niin, mitäpä siihen enempää lisäämään.

Mä olen lomalla. Ehkä olen kadottanut tietoni loman syvimmästä olemuksesta, mutta olen hieman hukassa, kun tälle päivälle ei ole mitään suunnitelmaa. Mulla ei ole mitään ohjenuoraa sille, mitä teen sängystä nousemisen jälkeen. Onneksi sitä ei tarvitse tehdä ihan vielä. 

Olen ollut jo kaksi päivää lomalla, mutta musta tuntuu, että on kulunut jo ikuisuus. Torstaista on kulunut jo pitkä aika ja torstai jo itsessäänkin oli sekä maailman lyhyin että pisin päivä. Mikä kummallisuuden aikakausi mun elämään on tulossa?

Eilen oli perjantai, vaikka tuntui lauantailta. Lähdin jo aamulla aikaisin Helsinkiin, mikä sai lauantaifiilikset katoamaan saman tien. Mulla oli haastattelu liittyen lähestyviin seurakuntavaaleihin, joihin olen nyt siis lupautunut mukaan. Ei siinä kauaan nokka tuhissut, joten kipitin takaisin Kamppiin (josta on tullut jo niin kotoisa paikka!) odottelemaan Mariaa. Käytiin syömässä hienosti ja musta tuntui, ettei taas oltaisi nähty toisiamme pitkään aikaan. Edellisestä kerrasta ei tosiaan ollut kulunut kuin yksi kokonainen päivä.

Seuraavaksi kävästiin molemmat työhaastattelussa ja saatiin paikat. Ei siitä sen enempää. Oli tarkoitus käydä leffassa kattomassa se uusin suomalainen, eli Napapiirin sankarit, mutta ensimmäisen kerran mun elämässä ei ollut leffafiilis. Käytiin koulukirjaostoksilla sen sijaan ja suunnattiin matkamme sen jälkeen Messukeskukseen kauneus- ja terveysmessuille. Tällä kertaa ei tullut otettua tatuointia. 

Tälle päivälle mulla ei ole mitään etappia. Voin tehdä ihan mitä mieli tekee, mutta mitähän se sellainen on? Liian monet vaihtoehdot saa mut vaan ihan sekaisin enkä todennäköisesti saa mitään aikaiseksi. Tietysti voi ryhtyä syvälliseksi ja pohtia, täytyykö lomalla saada jotain aikaiseksi, mutta näin Ressun lukion abina voin todeta ihan suoralta kädeltä, että kyllä, ehdottomasti kyllä. Jos ei oman koulumenestyksen yleisen parantamisen tähden, niin aikakin siksi, että kouluaikana ehtisi keskittyä muuhunkin.

Mulla on jännä mielentila, koska en tiedä mikä mun fiilis on. Odottava (minkä suhteen?), mutta ei yhtään jännittynyt. Rauhallinen, mutta kuitenkin samalla levoton. Onnellinen, mutta ei ylitsepursuavan innostunut ja iloinen. Mä vaan olen tässä ja se oli siinä sitten.