"Olen ylpeä!" rakas uskonnonopettajani kirjoitti tänään mulle sähköpostiviestissä. Se on ylpeä musta ja mun teksteistä - ehkä musta sittenkin on johonkin! Vau. Mun niin täytyy lukee vielä enemmän, että sillä on syytä olla musta ylpeä vielä kirjoitusten jälkeenkin!
 
Huomenna mulla on syytä olla ylpeä itsestäni. Sovittiin menevämme Sinin kanssa kahdeksalta salille ja siitä sitten heti perään monta tuntia integrointia. Mä rakastan huomista jo nyt. Tämäkään päivä ei ollut ollenkaan turha, sillä vaikka en määrällisesti saanut luettua paljoakaan uskontoa, kirjoitin kuitenkin kaksi esseetä, joiden takia TERA on musta ylpeä!! Ah, pääsenkö mä koskaan tästä yli? En pääse, koska en edes halua. 
 
Nyt voisin sulkea koneen ja lukea hieman etiikkaa ennen nukkumaanmenoa. Ja sitten puoli kahdeksalta herätys. Rakastan lukulomaa ja rakastan mun elämää. Mä pystyn mihin vaan!