Mulla on virtaa kuin pienessä hiiressä ja popitankin täällä yksin hiljaisessa leirikeskuksessa! Jei, aika mukavaa, mutta kyllä mulle seurakin kelpaisi. 
 
Viime yönä taisin nukahtaa kesken työvuoron, ainakin olin niin väsynyt! Tänä aamuna olin radikaali ja päätin nukkua onneni ohi, siis lounaan ohi. Eiköhän Kotipizza-pomo soitellu puoli tuntia ruuan jälkeen ja käskenyt töihin. Mitähän sitä unenpöpperössä olen taas puhelimeen höpissyt...
 
Kiiruhdin siis lähes suoraan sängystä Klaukkalaan ja pizzaa paistamaan. Tein pari kuljetusta ja oli oikein mukavaa. Reilu neljä tuntia hengailin siellä rasvan käryssä ja sitten mut viimein vapautettiin jatkamaan leireilyä. Ihanaa, kun on viimein auto käytössä, niin tällainen kahden vuoron tekeminen onnistuu ilman suurempia ongelmia. Meinasin tosin nukahtaa kotimatkalla rattiin, en tajua mistä tää mun väsymys on peräisin?! Leirille päästyäni vetäsin kolmen tunnin kevyet päikkärit ja nyt ei menolle näy loppua!
 
Maailma on pienentynyt hirveesti ajokortin myötä. Musta tuntuu, että voin tehdä mitä vaan. Tää yövahteilukin on paljon hauskempaa, kun milloin tahansa voin vaan tyylikkäästi poistua paikalta. Eilisen iltapäivän vietin Sinillä grillikauden avajaisissa, tänään tosiaan töissä ja huomisesta ei vielä tietoakaan. Koko alkuviikon hoin itselleni, ettei tarvitse huolehtia pääsykokeisiin lukemisesta niin paljoa, koska leirillä sitten ehdin paneutua kunnolla, mutta tähän mennessä olen lukenut yhteensä vain tunnin! Huomenna ehkä paremmalla onnella? No worries. 
 
Ehkä alan vähitellen siirtyä popitusmusasta rauhallisempaan, jotta unikin tulee sitten, kun mulla koittaa nukkumaanmenoaika. Sitä odotellessa siis - öitä, kirpuille töitä.